Rakkautta & Anarkiaa

Hörpin teetä suuresta mukista. Tee maistuu pehmeälle ja tuoksuu etäisesti mansikoilta. Taustalla soi The Beatlesin hassu Love-kokoelma. Milloinkohan ihmiset kyllästyvät Beatleihin, eivätkä suostu ostamaan enää uusia ihQ-kokoelmia?

Love ei oikein tunnu olevan tästä maailmasta. En tarkoita sitä, että se olisi mitenkään ylivertaisen paras julkaisu (hah!) tai edes erityisen nerokas (Kopeloituja Menneisyyden Ääniä Valjastettuina Markkinavoimien Ratsuiksi). Oikeastaan Love on yksi harhaisimmista, epätoivoisimmista ja haikeimmista levyistä, joita olen koskaan kuullut. Jotakin perin tuttua sen äänähdysten maalaamissa tauluissa kuitenkin on. Samanlaista mielikuvituksen sekasortoa, kun mielessäni alituiseen vaihtuvat kuvatkin. Ehkäpä Lennonkin kärsi liian vilkkaasta mielikuvituksesta? Tai sitten Mr. Lennon ja Mr. McCartney vauhdittivat luovuuttaan päihteiden avulla. Niinpä niin. En vieläkään onnistunut löytämään hengenheimolaisia... [niisk]


Unohda koko projekti!


Harva asia on niin yksityinen ja harras kuin oma teehetki. Ikkunasta heijastuu melankolinen, lumen valloittama näkymä (tietysti hassu pieni mieleni maalaa siihen heti pari peikkoa leikkimään lumisotaa). Katuvalo valaisee luoden sumuisen keltaisen pallon - vähän kuin kuun, joka kelluu yksinään pimeydessä. Istahdan ruokapöydän ääreen, lähelle ikkunaa ja tuijotan mietteissäni tyhjyyteen. Olen ehkä yksin tässä maailmassa, mutta tee lohduttaa.

Ajatukseni leijailevat illassa, hauskuuttaen toisiaan ja rakentaen siltoja toisiinsa.

Haluaisin tikkaat, joilla kiivetä unelmiin. Olen halunnut sitä jo pienestä pitäen. Kerran näin jopa unta, jossa kiipesin tikkaita ylös. Unessa leijaili vahva tunne siitä, että ylhäällä minua odottaisi jotakin todella upeaa. Tietysti heräsin ennen kuin olin ehtinyt kiivetä kaikki portaat ylös.

...

Varmaan siksi minusta tuli tällainen... haaveilija. Olen tietysti vakaasti päättänyt olla kasvamatta aikuiseksi. Minusta ei koskaan tule sellaista vakavaa tätiä, joka äksyilee kaupassa vieraille lapsille ja toteaa pessimistisiä "viisauksiaan", kun toisilla on hauskaa.